Isa ja helmi

Pitkän linjan helmeilijä

2007-05-19T10:21:00.000+03:00

Ammoisina aikoina särmikkäistä lasihelmistä valmistuneet mustat kukkaset muuntuivat vihdoinkin kaulakoruksi saaden seuraansa muita lasihelmiä ja violetteja Swarovskeja. Never say never! Kuvasta tuli varsin töhkäinen, kun se piti kuvata aamulla huonossa valossa ja hirveässä kiireessä.

Kesäkuussa pääsen Tokioon, ja ankara googlettaminen on alkanut tuottaa tulosta. Asakusabashin kaupunginosa on väärällään helmikauppoja, ja meikämannella on kaikkien puljujen osoitteet. Ruahaha! Yhdelläkin firmalla on kolme kauppaa samassa kaupunginosassa: pääliike, sivuliike ja Swarovskikauppa. En kestä! Alustavien tutkimusteni mukaan helmet ovat melkoisen halpoja tuolla päin maailmaa, joten täytyy jättää matkalaukkuun reilusti tilaa saaliille.

Internetin ihmeellinen temppukerho

2007-04-15T12:15:00.000+03:00

Vaihdoin roinat uuteen Bloggeriin. Toivottavasti homma pelittää nyt paremmin ja kommentit tulevat perille!

Seuraavaa riipusta ei voi syyttää omaperäisyydestä, sillä viime aikoina korublogeissa on nähty paljon vastaavanlaisia hopealankaan kieputettuja virityksiä. En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta tehdä viistehiotuista 8 mm fluoriittihelmistä värisarjaa ja kiinnittää niitä muinaisella hopeakurssilla valssattuun siksakrunkoon.

Kevättä odotellessa

2007-04-07T13:44:00.000+03:00

Maisemat ulkona ovat vielä niin haljuja, että innoitus löytyy helmilaarin ruskeasta osastosta. Näitä koruja väännellessä on kulunut ilta jos toinenkin tv:n ääressä silmät sikkaralla. Alun perin ajatuksena oli luoda yhteensopiva setti, mutta taas kävi toisin. Nämä kaulakorut toimivat paremmin yksinään.

Ruskeassa delicapannassa roikkuu Artbeadsilta ostettu kaiverrettu simpukankuoririipus. Lukon idea on saatu Beadwork-lehden numerosta Dec2005/Jan2006. Peyote on parasta. En kyllästy ikinä!

Ruskean lariatin voi kieputtaa kaulan ympärille miten parhaaksi katsoo. Helmiketju on delicoilla tehtyä yhden langan suorakulmapistoa. Savukvartsiriipus on Ullalta.

None more black!

2007-01-22T19:02:00.000+02:00

On se yksi ällistyksen myllistys, että en ole aikaisemmin tehnyt mustaa korua. Pelleilyä ja itsensä huijausta! Jotta pois vehtailu ja bläkkikset kehiin. Sopii kaikkeen vaatetukseen, on ajaton, ja sitäpaitsi on musta. Pitkässä kaulakorussa majailee erinäisiä lasihelmiä ja muutama helmistä tehty helmi. Nimensä on Dahlia (ei elokuvan vaan kirjan mukaan!)

Mustasta on vain lyhyt henkinen loikka tummanpunaiseen. Granaatit saivat kavereikseen delicoita ja Swarovskeja (sävyltään Burgundy). Kolmirivinen ranneketju Greta pysyy yllättävän mukavasti paketissa ilman korunjakajia. Pidän hänestä kovin.

Uusi vuosi, vanhat kujeet.

2007-01-07T11:52:00.000+02:00

Pahoittelen, että edellisen postin kommentit oli jäänyt munimaan moderointiin. Olin näjet hätäpäissäni naksutellut rasteja vääriin ruutuihin kojelaudan puolella ja lähtenyt sitten lomille. Tonttu mikä tonttu!

Toveri täytti vuosia, ja tein lahjuksen. Ajatus oli tuottaa tyylikästä monokromaattista. Tuliko sittenkin ankeaa valjuutta...? No, turha rypistää, kun on jo puntissa! Kaksirivisessä ranneketjussa on hopeaa, kuukiviä, Swarovskeja ja vuorikristallia sekä delicoita.

Isa ja helmi

2006-12-10T20:56:00.000+02:00

Korujen tekoa olen harrastanut jo reilun vuoden päivät. Makeanvedenhelmiä olen hamstrannut kuin jyrsijä pähkinöitä konsanaan. Lienee vain luonnollista tässä vaiheessa kursia kasaan ensimmäinen... ...helminauha! Jipii! Heti tulee arvokkaampi olo, kun simpukan vierasesineitä roikkuu kaulan koristeena.

Liikaa porvallisuutta karsin tekemällä nauhasta epäsymmetrisen ja lisäämällä Hill Tribe-riipuksen.

Hopeakurssin jatkopalat

2006-11-19T11:42:00.000+02:00

Hopeakurssin jälkimmäisellä puoliskolla tuli tuotettua seuraavanlaista. Ensimmäisenä ihan peruskamaa: oiliketju. Helppo ja nopea tehdä, sekä mukavannäköinen, tietty!

Romanovketju helmillä olisi sellaisenaan liian prameileva, joten tein vain pikku pätkän, jonka pujotin kaulapantaan. Tarkkasilmäinen ketjunpunoja huomaa, että ametistit on kiinnitetty vääriin lenkkeihin. Voin kertoa, että se oli äärimmäisen työlästä, tuo väärin tekeminen. Lopputulos on onneksi kuitenkin ihan siisti.

Ketjunpunonnan lisäksi pääsimme valssaamaan, tuloksena Karpalo-riipus.

Taikapihdit

2006-10-15T12:06:00.000+03:00

Helmilehdestä sattui silmään mainos, jossa puffattiin tuotetta nimeltään "Magical Crimp Forming Tool". Vehje mainosti muovaavansa 2*2-millisestä putkilonmuotoisesta kiinnityshelmestä pyöreän helmen. Nopea hintavertailuni osoitti, että ko. pihdit saisi omakseen vajaalla kahdellakymmenellä dollarilla. Päätin lopettaa helmilaiharini siihen paikkaan ja pistin tilauksen vetämään.

Tuoteselosteen mukaan pihdit sopivat ainoastaan 0,019-tuumaiselle vaijerille. Hillittömänä luonteena ja nuorena kapinallisena tilasin kuitenkin 0,018-tuumaista hopealla pinnoitettua vaijeria.

Ensimmäisen yrityksen tulos on allaoleva kaulakoru. Pieniä hankaluuksia tuli siinä vaiheessa, kun puristelin pallukoita yksinkertaiseen vaijeriin. Vekotinhan on suunniteltu kaksinkertaiselle vaijerille, joten sain puristaa hullun lailla ja viimeistellä vielä lattapihdeillä, jotta helmet pysyisivät paikoillaan. Pieniä epätasaisuuksia jäi vielä helmien reunoille, mutta eiköhän kokemus opeta puristamaan siististi.

Lähikuvassa näkyy pihtien "business end". Putkimainen helmi muovautuu kolossa pallomaiseksi.

Allaolevassa kuvassa näkyy vaijerissa vasemmanpuoleisena tavallinen kaksimillinen hopeahelmi, vaijerissa oikealla puolella puristeltu kiinnityshelmi, ja vaijerin ulkopuolella oleva neitseellisessä tilassa oleva 2*2mm kiinnityshelmi.

Kurssi kohti hopeaa

2006-10-10T19:36:00.000+03:00

Woowee! Hopeakurssi on mahtava asia! Ei niin, että itse olisin luonnonlahjakkuus, taituri, sekä nero, vaan että kerrankin pääsee pelaamaan kunnon vehkeillä, ja hihkaisumatkan päässä on hyvä opettaja. Hopean hinta hirvittää, mutta maksavathan ne muutkin harrastukset, eiks jeh?!

Luulisi, että viikonlopun aikana saisi valmiiksi enemmänkin tavaraa, mutku ei. Vasemman peukalon pää on edelleenkin arka kaikesta veivaamisesta ja puristamisesta, rento tyyli näjet puuttuu vielä aloittelijalta. Kuvassa kuningasketju, muinaisketju, pätkäle kuningasverkkoketjua ja (vielä) irtonaisia japanilaisia kukkasia.

Ostosrintamalla kokeilin vaihteeksi uutta helmikauppaa, Artbeadsia. Ostokset oli paketoitu varsin suloisiin kääreisiin.

Swarovskit olivat melko edukkaita, ja pitihän tuota hopeoitua vaijeria vihdoin hankkia. Kaiken kaikkiaan miellyttävä ostoskokemus!

Office Lady

2006-10-02T18:22:00.000+03:00

Viimeksi ostamissani helmeilylehdissä ei ole ollut mitään minua kiehtovia malleja. Toisinaan uhoankin kotona, että alan julkaista "Vähäeleiset toimistokorut"-lehteä kaltaisilleni askeetikoille.

Suurimpaan korunälkään tekaisin jotain pientä sukkelaa. Punaruskea rariat on lyhykäinen, riipusosassa on helmiäishiluja, loput kamat ovat siemenhelmiä.

Vihersävyisessä rannekorussa on makeanvedenhelmiä ja hopeaa.

Gimme a Y!

2006-09-11T18:57:00.000+03:00

Kuuman kesän jälkeen koittaa asiallinen arki, ja paitapuserot kaivetaan kaapista. Olin jo pitkään kaipaillut tilpehööriä kaula-aukkoon, eikun pääntiehen, roikkumaan. Vihdoin inspiraatio iski. Y-korussa on hopeaa, sateenkaarifluoriittia pyöreinä helminä ja kaiverrettuina putkiloina, sekä muutama Swarovskin kaksoiskartio. Liekö sittenkin liian pramea toimistokäyttöön...? Noh, onneksi helmiä on edelleen nurkat väärällään, joten asia ei ole loppuunkäsitelty paitapuseroiden osalta.

Tulivuoren herkut

2006-09-10T09:48:00.000+03:00

Pääsin kerrankin tilaamaan Firemountain Gemsiltä korukiviä. Valinnan vaikeus litisti aivot, ja lompakko lateli tietty omat ehtonsa. Saalis oli kuitenkin ihanainen. Erityisesti tykkäsin fluoriiteista, moukaiitit taas olivat odotettua haljumpia.

Kuvan mittakaava: fluoriitit ovat pituussuunnassa sentin mittaisia.
1. "serpentine jade"
2. "moukaite"
3. "amethyst"
4. "rainbow fluorite"

Kuvan mittakaava: suuremmat akaatit ovat keskimäärin 8 mm mittaisia.
5. "red agate"
6. "red agate"
7. "flower jasper"
8. "moonstone"

Paluu huopatossutehtaasta

2006-09-09T19:34:00.000+03:00

Tein viimein korun yhdestä Muranosta ostamastani lasihelmestä. Vihreä tähti sai seurakseen lasihelmiä ja metalliverkkonauhaa.

Mitä voi saada aikaan läjästä violetteja helmiä?

Tietyissä raameissa pitäytyminen voi olla suorastaan innoittavaa. Syntynyt koru pohjautuu osin Robynin Double Diamond-malliin. Tuotos ei ole siroimpia korujani, mutta tulipahan tehtyä!

Emmie osaa!

2006-07-31T08:27:00.000+03:00

Tunnen olevani lahjakkaampi siemenhelminyplääjä kuin hopealankailija. Pikkuhelmillä ja langalla saa kokeilla ja venkslata sydämensä kyllyydestä, kun taas hopealangan kanssa se on kerrasta poikki. Ongelmanani lienee se, etten osaa kuvitella valmista korua etukäteen mielessäni tarpeeksi hyvin. Koruideani lähtevät usein siitä, että kaadan läjän tavaraa suunnittelualustalle, pyörittelen, tuijottelen ja järjestelen niitä, ja lopuksi syntyy koru, ehkä. Jokaista valmista korua on edeltänyt useita epäonnistuneita räpellyksiä ja pystyynkuolleita suunnitelmia.

Pitkästä aikaa uskaltauduin ottamaan pihdit räpylään. Kaksirivisessä ranneketjussa on vuorikristalleja ja hopeaa. Bling!

Returno

2006-07-16T14:44:00.000+03:00

Vihdoin minulla on jotain näytettävää, valmista korua, nimittäin! Helmetin "Korujen vuosi"-haaste on edennyt heinäkuuhun. Teemana on vesi. Ranneketjussani on siimaan punottuja putkihelmiä (3-millisiä ja kierteisiä 12-millisiä) ja siemenhelmiä, lukko-osat ovat hopeisia. Kun olin keksinyt idean, piti vain miettiä toteutustapa. Kahdellatoista siimalla oli vinkeä puljata.

Muranon keikka oli harmittavasti todella pikainen, ehdin piipahtaa nopeasti parissa helmikaupassa ja ihmetellä näyteikkunoita. Kuvan helmistä takarivin kiemurat ovat kolmesenttisiä, muut ovat pienempiä.

Olen yrittänyt pitää pientä paussia helmiostoksissa (kun ei niitä edellisiäkään ole käytetty!), mutta jouduin antautumaan Beadbaben 50%-alennusmyynnille. Ihanaa, hyvälaatuista tavaraa. Kuvat oikeassa reunassa olevat intialaiset hematiitinväriset lasihelmet näyttävät ihan mustikoilta!

Nukkumatti

2006-06-17T09:13:00.000+03:00

Pahoittelen päivitysten vähyyttä. Olen ollut loma-Isa ja tästä pitäisi vielä matkoillekin lähteä. Matkakohteen helmikaupat on jo etsitty netistä, ja pientä puuhasteltavaa pitäisi saada mahdutettua matkalaukkuun. Inspiraation laadusta ei ole etukäteen tietoa. Noh, delica-voittoinen siemenhelmikasa ei menne suuresti metsään. Huomaa törkeän väriset sakset: eivät lähde seikkailemaan edes epäjärjestelmällisessä perheessä!

Olkaa nätisti sillä aikaa, tuliaisiksi voitte saada kuvia Muranon lasihelmistä. Muistakaa helteillä hattu, ettei aivo kipeydy!

Aina samaa!

2006-05-29T07:40:00.000+03:00

Tilanne on nyt se, että peyotea syntyy. Ei auta mikään. Gütermannin 9/0-helmistä tein kaksi ranneketta, jotka ovat keväisiä, ja etten sanoisi, nuorekkaita! Lukko-ongelman ratkaisin tällä kertaa lukottomuudella; viritin peyotenauhan päihin äks-mallisesti joustolangan. Kaikki on suhteellista: helmeilemätön toverini katseli rannekkeita ja tuumi: "Näissä on ollut väsääminen!" Totesin, että helppoja ja nopeitahan nuo, kun käytin isoja 9-helmiä. "Isoja...?" Seuraavaksi taas delicoilla, nääs!

Kävin uudessa nettikaupassa, Helmitaulussa. Helmet pussahtivat postilaatikkooni suorastaan ennätysajassa. Suosittelen!

Entropia vähenee

2006-05-26T08:31:00.000+03:00

Minua kiehtoo loputtomasti se, kuinka säilytysastiassaan valtoimenaan pyörivät siemenhelmet saadaan muutaman tunnin työllä ("muutama" on viitteellinen käsite) asettumaan kauniiksi tasaiseksi pinnaksi. Transformaatio on ällistyttävä, ja itse voi tuntea tyytyväisyyttä ollessaan muutoksen väline.

Rannekoru on tehty peyote-tekniikalla japanilaisista 11/0 siemenhelmistä. Sekoitin yhteen kahta sävyä, ruusubeigeä ja vaaleaa kanervaa, jolloin pinta sai hieman elävyyttä. Kokeilin ensimmäistä kertaa itsetehtyä pötkylälukkoa, ja se onnistui mielestäni hyvin.

Siemenhelmien kanssa puljaamisesta kumpuava tyydytys on samanlaista, kuin mitä saan origamien tekemisestä. Ensin on vain sileä neliönmuotoinen paperi, mutta lopputulos voi olla mitä vain. Usein se on seinään heitetty paperitollo. Joskus kuitenkin onnistaa. Tämän lohikäärmeen ohje löytyy John Montrollin kirjasta Mythological Creatures and the Chinese Zodiac in Origami.

Sminki pinki!

2006-05-11T08:48:00.000+03:00

Pikkusisko sai viimein korunsa, joten uskallan julkaista kuvat täällä (terveisiä hänelle!). Ensin valmistui ruusukvartsia, Swarovskin "light rose"-sävyisiä kristalleja ja lasihelmiä sisältänyt kaulakoru. Sitten iski epäilys, että tulikohan tehtyä arkikäyttöön liian näyttävä viritys. Kasasin vielä kaupan päälle lasihelmiketjun. Molemmat ovat lyhyitä kaulaketjuja.

Aina ei käy niin kuin luulisi

2006-05-09T08:34:00.000+03:00

Ei kannattaisi paukutella henkseleitä. Juhlavaatetus (ja etenkin sen väri) meni uusiksi ilkeiden vähittäismyyjien takia (sopivaa paitaa ei löytynyt). Niinpä yritin kehitellä uutta korua, kuumepäissäni, häitä edeltävänä iltana, omista kätköistä löytyvistä helmistä. Monimutkaisuuksiin ei ollut aikaa eikä aivoja. Helmeilijän ylpeys ei kuitenkaan olisi kestänyt ilmestyä juhliin ilman omatekoista korua. Tulos näkyy tässä: pitkä helmikoru siemenhelmillä, Swarovskin helmillä ja kristalleilla.

Juhlistusta part deux

2006-05-02T23:28:00.000+03:00

Juhlaeleganssistani puuttuu vielä choker. Tehdään läjä, ja katsotaan mitä tapahtuu.

*Kolme tuntia ähräystä, helmien kaivamista pöydän ja sohvan alta sekä kirosanoja*

Tadaa!

Choker on niin jäykkä, etten saanut taivuteltua sitä kuvauksellisempaan asentoon. Tarjolla on vain tällainen lähikuva. Panta lepää kuvassa keskimmäisenä, ympärillä on aiemmin valmistunut pitkä helminauha. Äksänmuotoisten tuplaputkien välissä seikkailee erinäisiä lasihelmiä ja Swarovskeja.

Your missus is a nutter

2006-04-30T14:09:00.000+03:00

Aikaisemmassa merkinnässäni valittelin "irtokarkki"helmikauppojen vähyyttä Suomessa. Olin tietämätön ja pölijä. Helmiholistien (Henna, Maikki, Marja, Outi, Päivi, Ulla + mää) kevätretkellä kävimme Zenzulussa, ja siellä oli helmiä moneen lähtöön. Oli valmiiksi pakattuja pussukoita ja kappaleittain hinnoiteltuja irtohelmylöitä. Valikoima on kuulemma vielä laajenemassa, joten hätist! (*hätistelyä*) Sinne!

Hankin ikuisuusprojektiini simpukkaketjuun lisää roipetta. Varoitan: älä katso kuvaa liian kauan. Pim, olet hypnotisoitu!

Tiemme vei myös Hobboksiin, Askarelliin, Sinelliin, Hobby Pointiin ja Clas Ohlssonille.

Cernit-massat poseeraavat siinä somasti, ja ovat minulle muistutuksena siitä, että heitä tulee myös käyttää.

Lopuksi pääsimme kaikki tuppervaarabileet kyykyttävään "helmikauppa tulee kotiisi"-fiestaan. Kerrankin pääsi valkkaamaan delicoita hands on-tekniikalla. On ne vaan niin kauniita. *pyyhkii silmäkulmaa*

Juhlistusta

2006-04-29T20:45:00.000+03:00

Kerrankin saa tehdä itselleen prameutta, kun on juhlat tiedossa. Korun värimaailman hain sinisävyisestä mekosta. Ajatuksena oli tehdä choker (tai panta, mikäsenyton, kuulostaa ihan koirien hommalta se) ja pitkä kieputusketju, joita voi käyttää juhlissa yhdessä, ja hillitymmissä skenaarioissa sitten erikseen.

Homma on puolimatkassa; pitkä helminauha on valmis. Tuote sisältää hopeasisuksisia lasiputkihelmiä, harmaita delicoita, hematiitinvärisiä siemenhelmiä, Swarovskin lyijylasihelmiä (Tahitian), harmaita lasisia kissansilmähelmiä ja vedenvärisiä särmikkäitä lasihelmiä. Phuh!

Kantrihuijaus

2006-04-20T18:34:00.000+03:00

Mitä? Taas päivitys ilman uusia koruja? Halpamaista! Ei suinkaan, tällä kertaa selitykseni on mitä mainioin: olin matkoilla. Kävin Budapestissa ja piipahdin Wienissä. Ja koska olen kelpo helmiaddikti, matkavalmisteluihin kuului helmikauppojen etsiminen netistä ja soveltuvien karttojen printtailu.

Voi kuulkaa, olihan niitä kauppoja! Kävin varmaan viidessä putiikissa, ja osa puljuista jäi näkemättä, kun en jaksanut enempää. Saaliina oli siemenhelmiä, cloisonneja, siruja ja mitä lie, joitain lehtiäkin: vanhoja Beadworkeja alennuksella ja unkarinkielinen metallilankaopas. Olisin ollut valmis sijoittamaan johonkin yksittäiseen komiaan lamppuhelmeen, mutta mitään sopivaa ei tullut vastaan.

Saalista:

Eräs putiikki - nimi ei jäänyt mieleen, pahoittelen.

Erityisbonuskuva ei liity helmiin mitenkään, mutta tupataan nyt mukaan, koska kuvassa on kevät ja kukkia ja kaunista, kun Espoossa ei ole. Yhtään.

Budapestin Parlamenttitalo siis!

Pieni muutos

2006-04-11T20:10:00.000+03:00

Ei uutisia korurintamalta, tein vain uuden otsikkolaatan. Ei ole maailman pähein, mutta onpahan oma.

Äitee

2006-04-06T22:05:00.000+03:00

Rakas äitini täytti vuosia tammikuussa. Lupasin antaa hänelle lahjaksi kaulakorun, ja sanoin tuovani sen mukanani seuraavalla visiitilläni kotikuntaan. Kuinka ollakaan, vääntö ja työstö jäivät viime tinkaan, mutta valmista tuli lauantaista matkaa varten. Äiti antoi ohjeeksi, että vihreää ja roikkuvaa pitäisi olla. Ährystelin sitten kierrettyjen lenkkien kanssa ensimmäistä kertaa isommassa mittakaavassa.

Lasken sen varaan, että äiteen silmät sumentuvat liikutuksen kyynelistä, ja hän ei erota korun pikku "yksityiskohtia" eli skrubuja. Systerillä on syntymäpäivät ensi viikolla. Josko saisin lahjan valmiiksi ennen juhannusta...?

Ainekset ovat Swarovskin oliviineja kaksoiskartioita ja hopiaa. Pahoittelen köpöä skannauskuvaa. Hyvä lukija, Isa on nyt kovin, kovin väsynyt.

Väliaika - kahvia ja pullaa.

2006-04-04T12:51:00.000+03:00

Suomessa ei ole montaa helmikauppaa, jossa voi lappaa irtotavaraa kauhalla koriin karkkikaupan tavoin. (blog. huom: Eivät ainakaan ole minun kohdalleni osuneet, Porissa olisi kuulemma yksi...?). Ulkomaanretkilöillä onkin sitten tuplasti ihanampaa keulia herkkulaarien äärellä. Olen harrastanut pidättyväisyyttä ostelussa (pientä Ulla-visiittiä ei lasketa), jotta voin sitäkin puhtaammin omintunnoin menettää lompakkoni hallinnan Budapestissa pääsiäisenä.

Tässäpä näytteenä (tikku silmässä vanhoja muistellen) saalis malagalaisesta putiikista alkuvuodelta, hintaa kertyi n. 15 euroa.

Älykkyyskohtaus extraordinaire

2006-04-02T18:32:00.000+03:00

Jos ensin käy kuntosalilla ja tekee rannerullauksia ja hauiskääntöä myötäotteella (olen suuri kuntosalidemoni: kausikorttini on kokonaiset kolme viikkoa vanha), ja sen jälkeen leikkaa voimasaksilla (ja -käsillä, hah hah!) vaahteroista oksia, niin arvaatteko, miten sujuvat helmityöt? Jo vain! Pakko oli kuitennii vääntää, kun oli tilaustyöstä kyse. Hopeaa ja lasihelmiä, kovin on pinkki meininki.

Vem kan segla förutan byxor

2006-03-23T08:34:00.000+02:00

Elämäni hermokeskuksessa on tällä viikolla harvinaisen kiireistä. Koruhommeleille on aikaa aikaisintaan lauantaina, jos silloinkaan. Ehdin kuitenkin ikuistaa tällä viikolla saapuneen 2 Bead Or Not 2 Bead-lähetyksen. Paketin matka kesti neljä viikkoa ja se saapui neljä helmeä vajaana. Hmphf. Kenenkään aika ei ole niin pitkä, kuin hänen, joka odottaa pakettia. Neljä viikkoa. Tilasin ensimmäistä kertaa kullattuja korunosia tilaustyöhön, samaa työtä varten tilasin Swarovskin isoja venkulahelmiä. Ylimääräisenä tilaajalahjana sain kerrankin jotain käyttökelpoista: Balin kukkaspacereita!

Lupaan vähentää kummittelua. Vastedes postailen kuvia vasta sen jälkeen, kun kaikki amerikkalaiset ovat lopettaneet bloggaamisen ja menneet nukkumaan.

Jännittävyyden ytimessä

2006-03-20T08:36:00.000+02:00

Sunnuntaina tuijottelin tarvikelaatikkooni, ja odottelin jumalaista inspiraatiota. Sitä ei tullut. Sen sijaan tein jälleen kerran käytännöllisen korun, jota voi pitää töissä. Olisi tietysti paljon jänskempää tehdä näyttäviä kristalli- ja korukivihässäköitä, mutta kun tilaisuuksia sellaisten korujen käyttämiseen on niin vähän! Nyyh! En halua tehdä koruja laatikkoon odottamaan vaan käytettäväksi. No, keväällä on häät tiedossa, ja tilaisuus on otollinen hillittömään bling-blingiin.

Monirivisten symmetristen kaulakorujen tekeminen on "hauskaa". Tein lyhyemmän ketjun ensin, ja sen jälkeen alkoi pidemmän ketjun mittailu ja delicoiden laskeminen, jotta sain särmikkäät lasihelmet vuorottelemaan nätisti.

Phase 2

2006-03-15T22:00:00.000+02:00

Kent Blogger ei haluaisi maailman näkevän näitä kuvia. Ehkäpä silti onnistun tällä kertaa tuomaan ne julki. Kyseessä on siis kakkosvaihe edellisen postauksen rannekorusta. Vaihdoin lukon hopeahässäkkään, joka "kohottaa teoksen taiteellista kokonaisvaikutelmaa ja pitää korun ehkä kiinni ranteessa". Aloittelijoiden puuhastelua tuon hopean kanssa tämä on, mutta oppia ikä kaikki, joohan?

Simple things

2006-03-14T21:41:00.000+02:00

Ensimmäinen peyote-tekniikalla tehty koru on valmis! Muutama ilta siinä vierähtikin, aloittelijalta. Rannekoru on tehty tummanharmaista (hopeasisuksellisista) ja galvanisoiduista delicoista. Valokuva ei tietenkään kerro sitä, miten valo läikähtelee helmissä. Lukkosysteemi on sittemmin ideoitu uusiksi, joten kuvassa ei ole lopullinen versio, joka on vasta pääkopassa! Sain bussissa istuessani aivomyrskyn aiheesta. Bussissa tulee istuttua viikoittain tuntitolkulla, joten funtsuaikaa riittää. Ideoilla on tosin tapana kadota päästä, jos niitä ei kirjaa ylös. Ha! Olen ostanut laukkuuni pienen, kovakantisen, blancon muistikirjan juuri tätä tarkoitusta varten. Muy professional!
Verrokkina esittelen aiemmin valmistuneen korun, joka on tehty kudonta-tekniikalla. Delicoita tässäkin, "luster"-pintaisia ovat. Yksinkertaisia, mutta minä tykkään.

Selityksen makua

2006-03-06T09:28:00.000+02:00

Täydellisessä maailmassa helmiharrastaja tehtailee viikonloppuna n+1 korua, joista hän postittaa valokuvia blogiinsa asiallisilla, mutta ah niin nokkelilla, kuvateksteillä varustettuna. Mitäpä minulla on lukijalle tarjota tänä bussilakon synkistämänä maanantaina? Ei mitn! Nada! Hävettääkö? Hävettää! Tekosyiksi tarjoilen seuraavaa: Amerikasta tilattu tarvikepaketti ei saapunut vieläkään, joten tilaustöitä varten tilatut korunosat ovat viipyneet matkalla jo 2 viikkoa (yleensä posti tulee sieltä viikossa). Lisäksi keski-ikäisyys ei tule yksin, vaan jäytämällä tukirankaa: kylki nasahti lauantaina kipeäksi. Kun mikään asento ei ole hyvä, ei kannata selkä ässänä ruveta hämpläämään helmiä. Sunnuntaina sitten tempaisin kahden tunnin päikkärit. Kun tähän lisätään vielä paha tietokonepeliaddiktio (Lord Of The Rings: The Battle For Middle-earth... pakko niitata vielä muutama örkki...), niin eihän sitä enää koruilemaan veny. Ensi viikonloppuna sitten....?

Helmiharrastuksen myötä olen hankkinut uusia tapoja, joista tässä nro 1. Ennen imurointia olohuoneen sohvanurkka käydään kontillaan läpi, ja mattoa tuijotetaan ja harotaan tarkkana kuin porkkana. Maton kulmia nostellaan, ja parhaimmillaan sohvaakin siirretään. Saldo on yleensä aika hyvä. Käytän itse ja suosittelen!

Mustanpuhuvaa

2006-02-26T18:56:00.000+02:00

Sydämeni täyttää veljeysrakkaus armasta naapurimaatamme kohtaan. Sattumoisin sain aikaisemmin päivällä valmiiksi lariat-korun, jossa oli sopivan kohtalokas värivalinta. Voinkin sormeilla sitä rukousnauhan tavoin seuraavia olympialaisia odotellessa.

Jäätä ja kristalleja

2006-02-23T18:02:00.000+02:00

Eilen illalla oli pakko tarttua korutarpeisiin, kun jääkiekko- ja curlingmatsien katsominen kävi liikaa sydämen päälle. Maarian korupajasta tilatut ihanaiset kukan muotoiset Swarovskin kristallit päätyivät liquid silverin kera kaulakoruun. Villihelmestä tilatut jousiklipsit olivat perin etevä tuote: ne pitivit puolivalmiin työn helmet paikoillaan peilailu- ja mallausvaiheessa. Jos olisin muistanut ottaa ne heti käyttöön, ei olisi tarvinut edes sitä yhtä kertaa kerätä parimillisiä hopeahelmiä vessan lattiakaakeleiden väleistä.

Koruntekijä vs. käyttäjä

2006-02-11T10:44:00.000+02:00

Tällä hetkellä tärkein asiakkaani on Isa itse. Hyvä bisnes hoidetaan asiakaslähtöisesti, eli mitä korunkäyttäjä-Isa haluaa? Hän haluaa yksinkertaisia ja tyylikkäitä koruja, ei mitään isoja pampuloita tai yliampuvia värimaailmoja. Mitäpä koruntekijä-Isa sitten haluaa? Hän haluaa tilailla herkullisia ja hehkuvia helmiä ja tutkia monimutkaisia koruohjeita. Hänessä on myös perfektionistin vikaa.

Mitä tästä seuraa? Nurkat notkuvat tarvikkeita, tilattuja helmiä hiplataan ja järjestellään antaumuksella, mutta koruja valmistuu harvakseltaan. Yksinkertaisimmankin nauhan helmisekvenssiä hiotaan tuntitolkulla. Huokaus.

Jos muotiveijoja on uskominen, pitkät helmiketjut ovat kova sana. Sehän sopii korunkäyttäjä-Isalle! Uusi mielivärini on vihreä. Ah, vibrantti smaragdinvihreä ja sisäisen tulen omaava lime! Räy! Olisin tehnyt pidemmänkin nauhan, mutta isot lasihelmet loppuivat kesken, koru yltää kaksi kertaa kaulan ympäri.

Tyytyväinen asiakas

2006-02-11T09:48:00.000+02:00

Jipii! Tein ensimmäisen tilaustyöni. Ystävä näki kaulassani Daisy nepal chainin ja halusi sukulaistytölleen samanlaisen. Malli ei ole helpoimmasta päästä, joten oli mukava huomata, että tuntien turaamisestaja kiroilusta oli hyötyä. Kun tekniikan oli kerran oppinut, toisen ketjun tekeminen olikin jo helpompaa. Teko-ohje löytyy tästä, mutta tätäkin linkkiä kannattaa vilkaista.

Postia

2006-02-05T12:24:00.000+02:00

Mikään ei ole mukavampaa kuin postilaatikossa odottava paketti! Perjantaina postimies oli tuonut satsin Totallybeadsilta, josta kuva ohessa. Nelimillisiä kissansilmähelmiä on himoittu kauan, tosin saatu tavara ei ollut kovinkaan tasalaatuista. Lohen- ja pronssinväriset sekoitukset odottavat suunnitelmien hahmoittumista. Alkuviikolla Amazonilta saapunut Takako Samejiman "Bead Fantasies" auttanee inspiraation hakemisessa.

viimeisimmät tekeleet

2006-01-29T21:30:00.000+02:00

Viime viikonloppuna kyllästyin pelkkään helmien hiplailuun ja järjestelemiseen, ja sain jotain aikaiseksikin! Vihreässä rannekorussa on hopeaa, peridoottia ja Villihelmen intialaisia lasihelmiä. Toisessa korussa on kuukiviä ja liquid silveriä.

Voitto on teidän!

2006-01-29T21:06:00.000+02:00

Lotossa en ole voittanut (paitsi joka viikko -2,80 eur), mutta Artgemsinc:in viikkoarvonnassa joulukuun alussa voitin lahjakortin. Mitäpä sillä rahalla sain? No ainakin maksoin tullia ja arvonlisäveroa lompakko sinisenä. Herkut olivat kuitenkin sen arvoisia. Koko saalista ei kuvassa ole, esim hopeat ja swarovskit puuttuvat, kuten myös venkoileviin siimoihin pujotetut helmet. Kommenttipuolella löytyy tarkka listaus kiinnostuneille.

"Nyt se alkaa", sanoi valokuvantekijä...

2006-01-29T21:02:00.000+02:00

...tapasi mummoni sanoa. Koruharrastukseni alkoi syksyllä 2005, ja aivan ensimmäinen tekeleeni on kuvassa. Kun näin aventuriinitähdet, tiesin heti, mitä minun oli tehtävä.